Kööpenhaminan parhaina paloina Lehtomäki piti rahoitusta, jonka suhteen kokouksessa edettiin merkittävästi. EU:n päästövähennystavoitteen kiristämiseen 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Lehtomäki suhtautui melko positiivisesti toistaen jo aiemmin esille ottamansa nokkeluuden, jonka mukaan "lukuja löytyy 20 ja 30 väliltäkin". Sitä suuremmista luvuista puhuminen ei Lehtomäen mukaan ole järkevää EU:n kilpailykyvyn kannalta.
Ilmastopolitiikan seuraavina askelina Lehtomäki toivoi EU:n konkretisoivan Copenhagen Accordin saavutukset ja palaavan sitten myöhemmin innolla koko pakettiin. Sitä, milloin tämä myöhemmin sitten olisi, ei Lehtomäki tarkentanut.
Ilmastoneuvotteluihin palaamista "hieman myöhemmin" piti esillä myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma. Vihman mukaan paukkuja menee tällä hetkellä hukkaan yhteistä visiota etsittäessä. Ratkaisua kannattaisikin yrittää etsiä uudelleen 5-10 vuoden kuluttua, koska yhteistä visiota ei nyt näy löytyvän. Sitä ennen pitäisi toteuttaa Accordissa sovitut asiat, kuten esimerkiksi kehitysmaille suunnattava rahoitus. Vihman ajatuksen mukaan yhteistyön kautta saadut positiiviset kokemukset loisivat suotuisaa ilmapiiriä, jonka turvin neuvotteluihin voitaisiin aikanaan palata.
Näiden arvioiden valossa viime syksynä mainostettu "ilmastomomentum" vaikuttaa menetetyltä. Ehkä uusi momentum saadaan aikaan 5-10 vuoden kuluttua. Kasvihuonekaasupäästöt pitäisi kuitenkin saada laskuun vuoteen 2020 mennessä. Jokin yhtälössä ei täsmää.
Martta Kantele
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta löytyy täältä:
| Attachment | Size |
|---|---|
| fi.pdf | 1.08 MB |