Finland

Joulukuinen Kööpenhaminan ilmastokokous raapi aikaan asiakirjan, johon valtiot tammikuun aikana ilmoittivat päästöleikkaustavoitteensa. Leikkausten lopputulos on asiantuntijoiden mukaan riittämätön - eikä riittämättömyydessäänkään edes sitova.

Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi niin kutsuttuun Kööpenhaminan asiakirjaan (Copenhagen Accord).

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa teollisuusmaat lupasivat avustaa kehitysmaita ilmastorahalla, joka olisi "uutta" eli lisärahaa nykyisiin kehitysapubudjetteihin. Siitä ei kuitenkaan ole selvyyttä, mitä määre "uusi" tarkoittaa.

Lähikuukausina hallitus päättää, onko Suomen lupaama 110 miljoonan euron ilmastoraha "uutta" vai "vanhaa".

Ilmastoskeptikot ovat jo pitkään haukkuneet hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n työtä. Nyt myös useat keskeiset tutkijat vaativat paneeliin suuria muutoksia.

Viimeksi vaatimuksiin yhtyi Helsingin yliopiston ympäristönmuutoksen professori Atte Korhola.

- IPCC:lle on annettu liian suuri rooli julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa, sanoo Korhola tiedotteessaan. Hän myötäilee tutkijajoukkoa, joka on viime viikkoina vaatinut IPCC:n täysremonttia.

 

Eduskunnan globaaliryhmän seminaari "Kööpenhaminan anti kehitysmaille" torstaina 18.2. klo 9-10.30 pikkuparlamentin kansalaisinfossa.

Ohjelma:

*KÖÖPENHAMINAN ANTI KEHITYSMAILLE*

Yksi Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluiden keskeisimmistä teemoista oli ilmastonmuutoksen torjumisen jakaminen teollisuus- ja kehitysmaiden kesken oikeudenmukaisella tavalla. Toteutuiko tavoite ja millaiselta
neuvottelutulos ja neuvotteluiden jatko näyttävät kehitysmaiden kannalta?

Joulun alla Suomi lupasi 110 miljoonaa euroa ilmastonmuutoksen vaatimiin sopeutumistoimiin kehitysmaissa. Lähiaikoina päätetään, onko kyseessä "uusi" raha vai budjetoidun rahan siirtely momentilta toiselle.

Suomi lupasi joulun alla kehitysmaiden ilmastotaisteluun 110 miljoonaa euroa. Tämä niin kutsuttu fast-start-pikarahoitus jakautuu vuosille 2010-2012. Suomen maksettavaksi tulee siis vajaat 40 miljoonaa euroa jokaisena kolmena vuotena.

Suurin Kanadan pohjoisten alueiden ilmastosta tehty tutkimus osoittaa ilmastonmuutoksen vaikuttavan alueella odotettua enemmän. Ilmaston lämpeneminen näkyy merijään häviämisenä ja ympäristön muuttumisena.

Massiiviseen tutkimukseen osallistui yhteensä 370 tutkijaa 27 maasta. Tutkijaryhmät viettivät kesäkuusta 2007 lähtien yhtäjaksoisesti 15 kuukautta tutkimusaluksella Pohjoisen napapiiriin pohjoispuolella.

- Ilmasto muuttuu paljon nopeammin kuin useimmat pessimistiset mallit ennustavat, sanoi tutkijaryhmän johtaja professori David Barber.

Ilmastonmuutos vaikuttaa monien alkuperäiskansojen elämään. Esimerkiksi Suomessa saamelaisten perinteisen elinkeinon, porotalouden, harjoittaminen vaikeutuu selvästi ilmaston lämmetessä. Tämän vuoksi on tärkeää, että laillisesti sitova ilmastosopimus saadaan aikaan tänä vuonna Meksikon ilmastokokouksessa.

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa neuvoteltu Copenhagen Accord on laajalti arvioitu riittämättömäksi hidastamaan ilmaston lämpenemistä.

Rovaniemen pakkasissa pohdittiin viime viikolla eteläisen pallonpuoliskon kehitystä, kun Suomi isännöi kahta Latinalaisen Amerikan kehityspankin kokousta. Suomi on pankin jäsen ja tukee muun muassa uusiutuvan energian hankkeita.

Alkuviikosta pankin pääjohtaja ja Amerikan mantereen ulkopuoliset jäsenmaat kävivät epävirallisessa tapaamisessaan avointa keskustelua rakentavassa hengessä. "Kokous saavutti tavoitteensa ja tarjosi hyvän tilaisuuden pohtia syvällisesti jäsenmaille tärkeitä asioita kuten avun tuloksellisuus ja pankin sektoripolitiikka.

"Maailmanpolitiikan arkipäivää" radio-ohejlma pohtii miksi Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistui ja miten ilmastopolitiikka etenee kokouksen jälkeen. Lauantaina 30.1.2010 lähetetyssä ohjelmassa haastatellaan muun muassa ympäristöministeri Paula Lehtomäkeä ja Greenpeacen Kaisa Kososta.

Jakso on kuunneltavissa Yle Areenassa 30.7.2010 asti. Ohjelmassa käsitellään myös Afganistanin tilannetta.

http://areena.yle.fi/audio/718460

Ilmaston maailmanlaajuisen lämpenemisen myötä myös Suomen ilmasto muuttuu. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä ACCLIM-hankkeessa on arvioitu, miten ilmastonmuutos näkyy Suomen ilmastossa. Tutkimushankkeessa on syntynyt uutta tietoa ilmaston ääri-ilmiöistä ja arvioita ilmastonmuutoksen nopeudesta.

ACCLIM-hankkeen tulokset ennustavat, että kasvihuoneilmiön voimistumisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessa varsin selvästi jo lähivuosikymmeninä.

Talvet lämpenevät 3-9 asteella